- Админтай холбогдох
- 99110103
- 90001603
- info@cekc.mn
Хадамын талаар…
Та бүхнээс нэг зүйл асууя. Зарим хүмүүс хадамдаа их муу байх юм. яагаад тэгдэг юм бол. Таны хадам таны хувьд хэр хүмүүс бэ? Таньд хэр сайн ханддаг бэ? Та хадамдаа хэр сайн бэ? Хадамуудтайгаа муудалцаж байсан уу?
20 Comments
Hunii ohin uriig uurin ohin shigee hairladag bol “hadam” gj todotgohguie.adilhan l ohintoi hun bj uuruu ch gsn emegtei bj hunii ohiniig,huugiihe hairtai emegteig hairlaj surmaad yum da
yg unen hezee ch bitgii oir amidar bitgii holild hadmuud l bol hadam shvdee saihan hadam gj bhguie harin uhamsartail humuus gj bdag hunii uuriin gehgui ijil handdag
bi 4 jil uerheed sayhan hadmiindaa ochson hodoonii hunuus bolohoor amar bsoon minii hair chin 8 huuhdiin hamgiin baga ch gesen erhleh eneetr gej bhgui heterhii biee daasan hun. 5egchtei bugd l nadad sain baidag buur heterhii hairtai anh ochihod eej ih surhii haraa l bj bilee aaw bolo yahaw burhan shashin es zanshilaa yrina bi ailiin erh ohin hedii ch tedend taalagdah gej hirendee l hicheesen uymar dandaa hamt baih bishdee muu nergui ber baih uymsan l gej bodoj bn
bi 2 hdamiin nuur uzseen.
ehniih 10 huuhedtei eiliin otgon huu. eej ni nas ondor bolhoor yahav de neg emee. egch nar ni gej ayultai hel amtai. manai hun aimiin baga bolhoor erh duraaraa nohor. buu heleerei geed l il dald ah egchiihee mongoor naadaj uren taran hiine uiliin ur ni manii tolgoi deer buuj shulam em zalidaj avdag geed l zavaarsan yum boldog blaa. hashiriig ch bi machiitalaa chirdeg baij de. baichaad ovodoo hevtsen chine egch nar ni nadruu uheh bolj bna uu chi gej sms bichij bailaa. ter uyd bi joohon ohin yugaa medehgui angaisan amitan bj de.
odoogiin hadam maani ug ni ih gaigui hun. gehdee l bas sanaand hurdeggui. ajil muutai archaatai muutai bodlogo muutai huuhduud ni ugiig ni tooj sonsohgui. yaaj ch demjij tuslaad deeshee gardaggui sonin l uls. gehdee huniig heleltgui manai eej bol hadamiin huvid bol bas mash muu hadam. bur denduu muu hadam da. yor ni huneesee l boldog baih. hunii huniig hairlaj baij hunii hunii hairiig avnaa gej unen ug shu. bas yamarch tohioldold ajiltai archaatai amjirgaatai bhad hen ch yaj ch chadhgui sh de. archaagui munhag hunii yamrch hun eleg barij deerelheh geed baidag. ooroo chadaltai uhaantai bval hadamuud bol yaj ch chadahgui namiraad l bna shu de. etsest ni zaluuchuudad zovolhod hadam chine hichneen sain hun bai sain yum shig sangdsan bai hezeech buu holildoj ih oirt. hem hemjeenees ni buu hetruul. holildoson amidral l asuudal avchirdag yum
deed taliin zaluugin bichsng unshlaa taalgdlaa minii bodloor chi hend ch hairt bish bsn bnoo hund hairt boloh shal uur shuude…..ter 2 yaahude hesg zuur mash hucht tatgdaj tsug bsn bh…….hervee hund hairt boluul yu yunaas iluu zuvhun ter hunee uguilj uhen uhetlee marthgui hair n buteegui bol hezeeech sn nzuud bolohgui 1 bol hamt baiina ali esvl bur or surggui holboogui boloh hairt humuusin hoornd sain nz boloh gj zuil bhguiee………..hezee 1 udur saihan hairt uchirnaa gol n ter n gadnaasa shn huuhen bish zurh setglese chmd taalgdh tatgdh 1n bh bizeee……
Хүргэн сайн нэртэй байдаггүйтэй адил хадам ч бас тийм. Энэ бол бодит үнэн.
eniig unshaad jinhene yarimaar bioldog bna sh dee. huuchin dursamj sedreedeg bna sh dee kkk
anh hadamiind ochij baihad kui mon saihan aashtai humuus baisan shuu.
Hadam aav ch ih heegui gunduugui hun. Ohindoo hairtai bolohoor ohiniihoo ugeer.
Hadam eej ch neg ih ineesen hun baisan. Namaig anh orj irehed nad ruu hyalaisan gesen.
Gehdee ohin ni ih biye daasan , tolgoigoo meddeg baisan. Neg namjir hayad l nam darsan bgaan.
Harin orgomol ohiniid (manai hunii orgomol egch) ni neg honohod, ter hun bol ilt durgui bgaagaa ilerhiilj baisan.
Geriih ni emegtei taluud bol(1 egchees ni busad ni) nadad uneheer durgui baisoon. Ene gyal tsal bolson amitan neg l odor ohiniig mini(duug mini) ashiglaad hayana gedeg baisan gesen teriigee ch humuusees nuudaggui baisan bgaam.
Manai hun nadad ih hairtai baisan bolohoor bid 2 biye daagaad yavaad ogson l doo. Gehdee arduur urduur lamd, boodoj ih guisen bgaam. ideh hoolond hurtel eldeviin yum holij ogch barisan l bgaam daa. Ter ni noloolson uu yaasan bid 2 talaasaa bolj salaagui, oordsiin jijighen uil oilgoltsloos bolood salsan daa.
2 dahi udaagiin hadam tal ch nuden deer yu ch heldeggui baisan. araar bol ih l yum boldog baisan yum shig bgaan.
Evgui shuu, ohinoos ni manaihan ingedeg tegdeg geed sonsohoor.
Bi aztai aztai, nadtai suuj baisan ohiduud, namaig ar geriihneesee 100 huvi hamgaaldag baisan. eldev heruul uruuliig bol havituulahgui l baisan bgaam.
Anhn suuj baisan ohinii eej bol namaig baihgui hoiguur irj ohinoo bur zodson bgaam.
Nadaas bol yeronhiidoo tserevdeg l baisan baih. Bi hun harahad bol ih ihemseg, ih zantai yum shig setgegdel toruuleed baidagiin. jaahan udaj baij l minii dotor ug huniig humuus tanidagiin.
BI humuust ta namaig gadnaas mini bitgii dugneerei geed heleed baival utgagui biz dee.
Zarim uyed bol namaig haniigaa hairlahgui bna gej haragdahaar baidagiin bna lee. Gehdee bid 2 biye biyenee medej baigaa bolohoor,hoorondoo bol ih jargaltai baidag baisan. Minii hairiin ilerhiilel tsug amidarch baisan ohiduudad bol ilt baidag bsan.
tegeed busad humuust taalgagdah geed jujig zohioltoi bish, zohioyo gesen ch chadahguim chini.
Bi hamt amidarch baisan ohiduuddaa bol gar hureh ni buu hel, muuhai harlaach helj bgaagui dee. Uurlaj bol baisaan baisan. Uurlahaaraa yag yun deer uurlaj bgaagaa shuud heleed l uurladag baisan.
Anhnii hadam sain hurgenee teneg zangaasaa bolood aldsan shuu, ohiniihoo amidraliig barchihlaa gej yaridag gesen.
Odoo nadaas suuld suusan zaluu ni zovoogood hetsuu l amidarch ban daa.
haaya messengereer chatlana aaa bid 2. nadad gomdoj yavdaggui l gedeg, odoo bol sain naizuud shig l bolson. gehdee chataar sh dee. uulzaj barival nogoo nohor shig yum ni alaad hayachina biz dee. Mongo sain olno, oort ni hairtai hun. gehdee har gedeg aimaar ovchinii uur bolson hun dee.Nadad baga zereg taalagdaj ehleed bgaa ter zalyy. sanalaaraa setgel zuichid handaj bgaa gesen. 2 dahi ohinoo zulbuulsanii daraa oor bolson yum shig bgaan.
2 dahi ohin bol USAd bgaa. bas l holbootoi baidag. Aav ni miniiUSA yavah visa deer har daruulsan daa. Gehdee ajiliin visa shuu dee. Ohintoigoo uulzuulahgui gej ter shuu dee.
Shuuh tsagdaa bolj baij visagaa garguulsan sh dee. Elchiin ajilchidad buruu tashaa medeelel ogood. Namaig ajilaar yavaagui uhaanii yum , material burduulelt hudlaa ene ter geed.
Odoo minii passporten deer amerikiin visa baij l baidagiin. Oroltsoh yostoi uulzaltaas hotsorson bolohoor yavah shaardlagagui bolson l doo.
Ohin ni odoo tend 40 nileen garsan huntei suuchihsan bgaa. aav ni teriig ni id hav bolghoj yaridag yum bilee. Duu nar ni bol nadtai taarldval mendeleed ih surhii baidagiin.
Odoo ergeed bodohoor bi ter 2t jinhene hairtai baisan esehdee ergelzeed baidagiin.
Jinhene hair baisan bol ingeed salaad yavchjihsan baihgui baimaariin tee,
Jargaltai baisanuu gevel baisaan baisan.
Bodood baihnee bid 3 3uulaa ih zoruud humuus baisan yum shigee.
hen hen ni Tas guriij uulzahgui baisaar baigaad l salsan daa.
Odoo butsaad niilii gesen ch huuchin shigee hair butslahguim bna lee. Harin ih sain naizuud shig sanagdaad baidagiin.
Biye biyenee het sain oilgodog bolchihoor demii ch yum shig. zan zangaa medeh bish shuu.
Za odoo ene yag ingej bna, ene odoo ingehgui l dee geed l bugdiig ni oilgood meddeg bolchihoor bas balai ch yum shig.
suuldee yu ch oilgohoo baichihiin bna lee.
MInii hund durlah hemjee duuschihsiim shig bna oo. Yamar ch saihan ohin harsan durlahguim. 1 shoniin untalt bolood l duusaa.
Bi tsug yavahaasaa omno oilguulahiig hicheedeg. gants udaagiin l untalt shuu gedegee.
herevee tiim bish sangdval uuchlaarai ajil garchihlaa geed l bultdag bolson doo.
zayanii hani zam deer hevtej baidag gedeg dee, end tend unachihsan hun baina uu geed l haigaad yavj baihaar. hahahaha za nargia bailaa.
zayanii hani mini ter 2iin neg baisiin bish bgaadaa gej bodohoor l aihiin.
hamag yum duuschihaad ovoo emee bolson hoinoo dahij niileh vii dee hahaha
hairiig haigaad baihaar bas olddoguim boluu.
Anhnii hair ch yaahav buteegui. daraagiin 2toi bol neg l medehed hairtai durtai bolchihson yavj bsan daa.
Yu bolood ongorvoo gedeg shig l…
za neg saihan bichsen chini goyo bolchihloo. dahiad durlamaar ch bolj baih shig.
unshsan hund ni bayarlalaa. yamar neg yum taalagdaagui bol helj bolno, gehdee eldeveer haraaj zuheed baivaa, zugeer l yu gedegiig ni helchihed l bolno.
тэр талаар ярихыг ч хүсэхгүй байна.
manai hadamuud hol bdag jildee neg ochood erhelj bgaad l irne dee hodoonii heegvi hvmvvs ih ondor nastai shvv.heden jil mend yabj bidendee nemer boloosoi l gej zalbirah yum daa bi hadamuuddaaa hairtai .
bi hadmudad durgvi ix muuhai huwia hicheesen xvmvs bdgin dongoj torchood gam barina gd nuxruuru daawu ugaalgaj btal orj ired bi torod 2 xonchool xvvxdin daawuu ugaasandag ntr geel yardaglaad bsn er n bol xetsu bdag iimerxu ywdal bol naad zahiin jishee yostoi l nogoo shireen deerx shirxeg budaanaas bolj nmg zagnadag uls. bi ch ooro vg duugarch chadadgum bolxoor eleg bariad baidag um shige
bi anh naiz zaluugiinhaa aaw eejtei ni taniltsahaar ochood anh udaa hadam eejiigee haranguutaa l eejee gej duudmaar sanagdaj baisan. Minii eej uneheer sain hun, ih uhaantai, bas urgelj uudrug zuil yrij baidag, bid 2-n yria ih niildeg ym. Hamt amidardaggui tusdaa baidag bolhoor neeh zurchilduud baidaggui ee. Hamgiin gol bid hen heniigee tursun ohin, bas tursun eej shigee handaj haritsaj chaddag. Bi eejdee mash ih hairtai, hadam eejdee ch gesen hairtai. Hun huniig hundelj baij ergeed uuriiguu hundluuldeg gej boddog shd.
ГАНЖИН ДАЛАЙСАН АЙМШИГТАЙ ХҮМҮҮС БАЙДАГ ЮМУУ???????
ЕР НЬ ХАДАМ ГЭДЭГ ҮГ ИХ МУУХАЙ ҮГЭЭ.. ЗААВАЛ ИНГЭЖ ТЭДНИЙГ ЯЛГАВАРЛАХ ЯМАР ХЭРЭГ ВНАА.ӨӨРИЙН ААВ ЭЭЖ ШИГЭЭ АДИЛТГААД АМЬДАРВАЛ БОЛДОГГҮЙСЭН ҮҮ??ЭХЛЭЭД БУСДЫГ ХАЙРЛА.ДАРАА НЬ ӨӨЛ.! ТЭД ЯМАР ХАДНЫ МАНГАА ЮМУУ????????
Bi ailiin gants huutei suusiim l daa. hun er ni torohdoo hani ijil etseg eh hadmaa songoj tordoggui ni haramsaltai. burhan omnoos mini zohion baiguulagch hiigeed huviarilchihdag. bi bol shuluun hurts ugtei hun l dee. tiimees hund taalagdah gej baidaggui. hadamda ch ter. anhandaa namaig oilgohgui ted bur ger buleeres taltsaj niiled deerelhdeg blaa. gants daichin gantsaardahgui gegcheer uzej tarsar ooroo amidral deer yamar hun bolhoo haruulzaan. odoo baidal esregeere shuu. huuhnuuddee gej helehed hunii setgeld herhen bair ezelj yaj hundluuleh ni ter hunii myandsan uhaan , ajilch baidal, bolovsrol , er nohor ur huuhdee yaj avch yavaagaar hemjigddeg yum bilee. ajilgui ,archaagui, bolovsrolgui bsan bol hadam baitugai humuus chamaig deerelheh ni jam yum shuu l gej heley. busguichuudee zovhi ni oodoo amidartsgaay
Manai hadamuud hoorhii gaigui shd.engiin nudeer harwal aihtar hel amtaibsuiheetei humuus.hadam beriin huwiar bol sain humuusee.muudaj bsan l daa neg udaa .estoi aimar muudaltsaj bsan.salah deeree tulaad bi huuhdee awaad ywj bsan.tegehed nohorteigoo bol muudaagui bsan hadamtaigaa am zorood.hadam ergej duudaad butsaj irj bsan.ternees hoish odiig hurtel torson eej ohin shig l bdag shd.humuus ch hadamd ber chini sain ber geed l .nadad ch bas hadam chini saihn hunbhairlaj ywaarai l gedeg.bodood bhad bi ih aztaim shig bgaan.nohriin maani dutuu tawisan hair halamjiig hadam eej l ogdog kkk.ogloo irj huug maani tsetserlegt ogch oroi ni tsetserlegees n awchirdag nohor bid 2n ajliin tsag taardagguin.tegehdee zugeer irj awaad hurgeed ogchihgui ger oron tsewerleed huwtsas hunar ugaagaad horgogch hooson bwal yum hum awaad tawichihna.zarimdaa ch bayarlamaar zarimdaa ch sanaa zowmoor.hadadmd heleheer huleej awahgui shd kkk ta 2 zawgui bgaam chini yadgiin eej ni hiij l baiy geed.nohort heleheerbza yadgiin hogshin hun durtai hiimeer bgaa l yum blgui neeh yum bitgii bod l gehiin.ali boloh geree emhleed l gardiin hadam nemeed l tsewerlechihne kkk.deer tegej muudsanii daraa magadgui bi hogshrood huugiinhee ehnertei tiim zuilees bolj muudsan bol odoo ene hadam shigee ingej bhgui bn bhaa.buur iluu aashtai hadam boloh bhaa l gej boddiinshd.minii huwid bol hadam eej sain hun saihan ch hun ooriinhoo eejtei zuirleh argagui ch engiin neg bdag hadam bol bish kkk
za anhnii nuhuriihuu etseg ehiig 3jil hamt amidrahdaa 1ch haraagui.ireechgui.utasaar 3udaa l yarisan.tanihgui huntei yum yarih evgui l yum bilee.yarihch yum oldohgui.hol bdag gedegeeree l shaltgaldag bh shiv.odoo nuhuriinhuu aav eejtei bol mash sain bur denduu sain haritsaatai.namaig uuriin ohin shigee l hairladag.buh zuil deer tusaldag. bi bol yahavdee ger orong ni haayaadaa tseverlene,ongorhoi tsoorhoig ni oychino,haayaadaa guihaar ni hool hiichine.7honogtoo gants udaa amttan(manaihaar huurai ideh yum)jigneed ugchino.aan bas ih mahlag humuus bolohoor hulniih ni humsiig avch ugnu.sard 2 udaa.ternii mini hariud geh yumuu bayarladag geh yumuu heregtei ued huuhduudiig mini haraad ugchinu,bolomjooroo mungu tugruguur tuslana,ajilaas yadraad irhed hooltoi ugtaj taivan amruulah arga hemjee avchina.er ni l hen hendee tus demeeree oilgoltsood bolood l bdag yum.chi uuruu hund unen setgeleesee handaj chaduul butsaagaad haruig ni hurtdeg l yum.medeej haayaadaa muudaltsah yum garalguil yahav.bi ch mongol zangaaraa aashaa gargaad shuluuhan heleh gesenee helcheed 7honogoor gert ni ochihgui gertee bugchihdeg.teheer uursduu guigaad l irdegiin huurhiis.uuriinhuu huuhduudees iluu namaig gedeg bolohoor ni bas hatuurhaj chaddagui yumaa.uchirgui uuriin etseg eh shigee hundlehguich uuriin chadah hemjeegeeree setgeleesee hairaldag bolohoor hadmuud maani mederdeg l yum shig bnalee.
anh taniltsaj oir zuur uulzahad uuduus haraad l ineemsegleel minii tuhai ih yum asuuj nadtai yariltsah ih durtai baisan. hadam ber bolson hoino uulzaj taaraldah ni ihseed minii amidral ter huniih ter hunii amidral miniih yum shig neg zuil bolchihson aliwaa asuudal deer dan gants har tolgoigooroo bish hadam eejiin sanaa bodliig duulgawartai gegch ni sonsoj tolgoi dohij unguruuh heregtei bolson. Unendee amidrald mini heregtei zuil heldeg baisan shuu. Za tegeed ach huugee garsan hoino hul garnaas mini tataj changaaj baigaad ih olon zuil zaaj surgasan. Buruu hiilee gej olon udaa dongduulahdaa uuriiguu umuurch dotroo bas uildag l bailaa. Ur huuhed tom bolood irsen chin hadam ber geheesee iluu how jiw hoorondoo yarisan shig tsai coffee huwaaj uudag nz bolchihson yum shig.
Amidraliig huuhnuud bid nar l tesej tewchij oilgoj uhaarch baij bosgono sh de.
muu muu muu. yagaad ch yum. Uul ni gaigui bhgej hichesen l dee. Gehdee nadad handsaniig ni bodohoor neg l durgui hured bdin. emegtei hun ooroo ohin urtei bj yaj busdin ohin uriig ooriih shigee handaj boldoggui yum bol. gaihmaar. huugee ehnerees ni harmaldag l yum shig bgaan